IFK Mariehamn osoittautui juuri niin pahaksi vastukseksi kuin ennakkoon povattiin. Ahvenanmaalaiset nitistivät aseettoman JJK:n ja ottivat kauden ensimmäisen vierasvoiton lukemin 0-2 (0-1).

Vierailijat käyttivät ottelussa vahvuuksiaan hienosti hyväkseen: IFK prässäsi kovaa, pelasi suoraviivaisesti ja vei valtaosan kakkospalloista. Vaikka IFK ei suoraviivaisella pelillä muuten paljon tyylipisteitä kerännytkään, niin hienoilla laukusilla tehdyt maalit olivat kaunista katseltavaa.

– Tultiin voittamaan ottelu. Voitto myös saatiin, mutta pelillisesti ottelu oli meiltä huono. Molemmilla joukkueilla oli paikkansa, mutta näin tänään, salamamaalin iskenyt Tamás Gruborovics kommentoi illan kamppailua.

– Ei pärjätty tappeluissa. Maarianhamina voitti enemmän jatkopalloja ja ansaitsi voittonsa. Me ei saatu omaa peliä käyntiin, Tommi Kari pohti tappioon johtaneita syitä.

Shokkialku kettupaidoille

Jos JJK sai edellisessä ottelussa lähes täydellisen alun otteluun, niin IFK-peli oli sen vastakohta. Ensimmäinen hyökkäys aloituksesta ja omissa soi. IFK heitti pallon rajaheitosta boksin sisään, mistä se pelattiin alaspäin rangaistusalueen reunalla vapaana olleelle Gruborovicsille. Edellisissä otteluissa tolppia kolisutellut Gruborovics niittasi pallon tällä kertaa vastustamattomasti yläkulmaan puolivolleysta.

Avausmaalin jälkeen peli eteni sekavissa merkeissä. Pallo pomppi molemmilla joukkueilla, ja kontrolloidut syötöt olivat vähissä. JJK tuskaili IFK:n prässin kanssa, eikä se päässyt käynnistämään hyökkäyksiään kunnolla, kun välimatkat pelaajien välillä kasvoivat liian suuriksi.

Puolen tunnin pelin jälkeen näytti siltä, ettei JJK:lla ole mitään asiaa maalintekopaikoille väkivahvan IFK-puolustuksen ansiosta. Minuutin päästä siitä Mika Lahtinen oli ollut kaksi kertaa vastakkain IFK-veskari Gustaf Långbackan kanssa.

 Ensin Tommi Kari antoi oivaltan pystysyötön, ja Lahtinen pääsi leikkaamaan puolustajien välistä karkumatkalle. Lahtisen tukijalka kuitenkin petti juuri ratkaisevalla hetkellä, ja veto jäi tuhnuksi. Heti seuraavasta vastahyökkäyksestä Lahtinen pääsi taas viilettämään karkuun ahvenanmaalaisilta. ”Ladan” ratkaisu oli tällä kertaa terävä, mutta Långbackan loistotorjunta piti lukemat ennallaan.

Pelin jälkeen pettynyt ”Lada” ruoski itseään tuhrituista maalipaikoista.

– En tiedä mikä apina on selässä, jossei noista paikoista tee maalia. Ainoa positiivinen asia on, että pääsee paikoille, mutta paikoista pitäisi myös ruveta upottamaan maaleja.

Tälläkään kertaa ei uponnut, mutta ainakaan taistelusta se ei jäänyt kiinni. Miehen habituksesta näkyi, että ”Lada” antoi kaikkensa IFK-jässiköiden puristuksessa.

”Misin” Ulosajo hyydytti JJK:n kirin

Toisen puoliajan alku oli kuin ensimmäisen puoliajan toisintoa. IFK hallitsi peliä, ja se puski suoraviivaisesti laidoilta eteenpäin luomatta kuitenkaan vaarallisia maalipaikkoja.

JJK:n valmennnusjohto reagoi tilanteeseen 57. minuutilla, jolloin J-P Tuomanen ja Kim otettiin sisään. Vaihdot piristivät JJK:n peliä, ja kettupaidat pääsivät rakentelemaan kontrolloituja hyökkäyksiä oikeastaan ensimmäistä kertaa koko ottelussa.

JJK:n rohkea peli ja maalitilanteiden hakeminen riskillä kostautui 77. minuutilla. IFK pääsi nopealla avauksella 2 vs. 2 -vastahyökäykseen. JJK-vahti Mihaly Szerovay lähti kauas maaliltaan katkaisemaan vapauttavaa syöttöä, muttei ehtinyt tilanteeseen kunnolla, ja joutui taklaamaan Wilhelm Igvesin rumasti nurin. Seurauksena punainen kortti ja ulosajo.

JJK:n saumat kunnon loppukiriin hyytyivät ”Misin” ulosajoon. Ante Simunac kaunisteli vielä lukemia aivan ottelun lopussa tarkalla kudilla rangaistusalueen tuntumasta.

Tukkoisen pelin taustalla heikko syöttely

IFK Mariehamnin valmentaja Pekka Lyyski oli tietysti tyytyväinen ensimmäiseen vierasvoittoon. Myös oman pään pitäminen puhtaana lämmitti mieltä.

– Vaikea paikka, vaikea vastustaja. Harjoiteltu kuvio tuotti maalin heti alussa. Eka maalin merkitys kuitenkin korostuu aina näissä peleissä. Mä oon tyytyväinen kolmeen pisteeseen, ja mä olen tyytyväinen myös siihen, että taas kerran pidettiin nolla. Se vahvistaa joukkuetta entisestään.

Kollega Ville Priha oli ymmärrettävästi pettynyt lopputulokseen. Prihan mukaan ongelmat joukkueen pelissä kiteytyivät taas heikkoon syöttelyyn.

– Ensimmäinen jakso oli meiltä heikko. Meiltä puuttui aktiivisuus ja rohkeus hyökkäyspelistä. Ei pystytty syöttelemään oikeastaan yhtään. Se johtui hyvin pitkälle siitä, että meidän pallottomien pelaajien liike oli heikkoa. Siinä oli rohkeuden puutetta. En tiedä, vaikuttaako epätasanen pinta siihen, ettei uskalleta avata omaa peliä tarpeeksi, vaan liikaa tyydytään siihen, että vedetään pitkä pallo ja ruvetaan taistelemaan jatkopalloista.

– Toisella jaksolla me saatiin enemmän liikettä ja aktiivisuutta. Ulosajoon asti meidän peli näytti paljon positiivisemmalta. Sen jälkeen me ei saatu mitään ihmeellistä aikaiseksi. Kun 0-2 on taululla, ei siinä kannata hirveästi selitellä. Parempi joukkue voitti, Priha päätti.

JJK:n ensimmäinen etsikkoaika on takana. Kotipeliputkesta jäi tassuihin kolme sarjapistettä, vaikka huomattavasti enemmän oli aivan näppien ulottuvilla. Vieraskentille matkustaminen voitoitta tuntuu varmasti raskaalta, eikä joukkueen tilannetta helpota yhtään se, että hienosti pelannut ykkösveskari joutuu huilamaan pari peliä ulosajon seurauksena. Seuraava pienten marginaalien peli JJK:n on käännettävä jollain ilveellä voitoksi. Joukkueella kyllä riittää eväitä myös voittoihin, kunhan huippupaikoista aletaan osumaan paremmalla prosentilla.

Eero Lahtinen / fcjjk.com