A19: TPS terävämpi maalinedustalla – pisteet Turkuun selvin numeroin

A-nuorten SM-sarja jatkui loistavissa olosuhteissa 19.7. Hippoksen nurmikentällä viiden viikon kesätauon jälkeen. Vastakkain olivat vuoden 2012 mestari JJK ja vuoden 2013 mestari TPS (ja hopeamitalithan meni samoille joukkueille toisessa järjestyksessä noina vuosina). Viiden viikon sarjatauko keskellä parasta pelikautta kummastuttaa laji-ihmisiä; varsinkin kun pelaajien kannalta tärkeitä SM-karsintapelejä pelataan helmikuussa lumi- ja räntäsateessa jäisillä ulkokentillä. Sarjatauon jälkeen pelirytmi voi olla hakusessa, TPS oli viisaasti hakenut pelituntumaa kovalla harjoituspelillä Moskovan Dynamoa vastaan ja sai siinä hyvän valmistautumisen launtain otteluun. Vierasjoukkue TPS oli ja on edelleen sarjajohtaja, mutta tasaisessa sarjassa joukkueiden ero oli vain viisi pistettä ennen kierroksen ottelua.

Ottelu alkoi vauhdilla, molemmat joukkueet hakivat avausmaalia ensi sekunneista alkaen. Maalintekotilanteita luotiin molemmille maaleille ilman ratkaisua. Seitsemän minuutin pelin jälkeen JJK:n avausmaali oli jo lähella kun Saku Leppänen syötti pallon rangaistusalueelle Tuomas Koppelomäelle – pallo tolppaan TPS puolustajan jalan kautta. Neljä minuuttia myöhemmin nähtiin näyttävä avausmaali kun Toni Järvinen sai vapaata tilaa ja laukoi 25 metristä kierteisen pallon maalin ylänurkkaan. JJK:n johtomaalin jälkeen vauhti selkeästi hiipui ja ote siirtyi noin kymmeneksi minuutiksi TPS:lle, kotijoukkueen pelinrakentelu tyssäsi huonoihin syöttöihin ja TPS pääsi luomaan painetta JJK:n päätyyn. Heti kun pelinrakentelu taas rauhottui alkoi tapahtumaan myös TPS:n puolustusalueella, selkeitä maalintekopaikkoja ei kuitenkaan ollut ennen kuin 30. minuutin pelin jälkeen: Saku pelasi Tumin vapaaksi laitaan, Tumi syötti pallon boxiin Niko Högbackalle, joka kääntyi ja laukoi pallon kohti takanurkkaa – varma maali…mutta jostain ilmestyi taas Tepsipuolustaja pallon eteen ja esti maalin syntymisen. Loppujakson aikana oli maalinedushässäköitä molemmilla maaleilla, niissä TPS oli onnekkaampi (tai taitavampi) ja tasoitti pelin 37 minuutin pelin jälkeen kun Tepsihyökkääjä Eetu Leppäsen laukaus kulmapotkun jälkitilanteessa muutti suuntaa JJK:n puolustajasta ja painui maalin alanurkaan. Tasaisen ensimmäisen jakson tulos oli 1 – 1.

Toinen jakso alkoi ikävästi JJK:n kannalta, TPS sai heti jakson alkuun peräkkäiset kulmapotkut, joista jälkimmäisen jälkitilanteesta Rami Ojanperä pääsi tuikkaamaan takatolpalta pallon tyhjään maaliin. TPS:n johtomaalin jälkeen peli jatkui tasaisena, joukkueet hyökkäsivät vuorotellen ja maalinedushässäköitä syntyi kumpaankin päätyyn, JJK:n kannalta harmillisesti ratkaisevat muutamat sentit olivat TPS:n puolustajien puolella ja avopaikoista palloa ei saatu tökättyä maaliin. Noin 60. minuutin pelin jälkeen tapahtui JJK:n päässä kun Tepsihyökkääjä pääsi säikäyttämään puskemalla pallon kulmapotkusta ylärimaan. Ja minuutti tämän jälkeen oltiin taas Tepsin päädyssä – Saku heitti pallon laakana etutolpalle ja Toni puski terävästi, mutta ohi maalin. TPS näytti terävyytensä 62. minuutin kohdalla kun Joonas Madetoja siirsi vieraat 3 -1 johtoon. Kahden maalin tappiotilanteessa kotijoukkue nosti lisää pelaajia hyökkäykseen, seurauksena paljon keskityspalloja TPS:n rangaistusalueelle, mutta maaleja ei kotijoukkue onnistunut tekemään. Silloin kun hyökätään, jää puolustukseen aukkoja ja näistä TPS pääsi tekemään vaarallisia vastaiskuja. Kymmenen minuuttia ennen ottelun loppua Atte Sihvonen pukkasi kulmapotkusta vierasjoukkueen neljännen maalin. Ja kuin kruunuksi ottelulle tyypillisesti ennen TPS:n viidettä osumaa Tumi laukoi kierteisen pallon 20 metristä maalin alanurkkaan –> maalivahti torjui ja seuranneen kulmapotkun jälkeen vierasjoukkueen Topias Tiainen ”herkutteli” vastahyökkäyksestä loppunumeroiksi tylyt 5 – 1 TPS:lle.Yhteenvetona matsista voidaan sanoa, että pelillisesti ottelu oli jokseenkin tasainen, JJK:llakin oli riittävästi maalintekopaikkoja tehdä samat viisi maalia kuin TPS ilman että kaikista paikoista olisi tarvinnut onnistua. Kuitenkin kun loppunumerot ovat noin selvät niiin kyllä silloin TPS oli selvästi parempi joukkue ja ansaitsi voittonsa. Ratkaiseva ero syntyi maalin edustalla kummassakin päädyssä: vierasjoukkue rankaisi omista paikoistaan hyökkäyspäässä, toisaalta TPS:n puolustajat blokkasivat esimerkillisesti laukauksia ja maalivahti Antton Broberg torjui sen mitä torjuttavissa oli. Kaikkiaan TPS:n peliä leimasi koko ottelun ajan rauhallisuus ja varmuus, pelaajat tiesivät mitä tekivät ja tekivät sen hyvin – mestarijoukkueen merkkikö…

JK