Kompassin kansanjuhlassa Tuomanen pääsi tulevaisuuden JJK-nimien Antto Hilskan ja Samu Niemisen väliin.
Kettupaitojen keskikentän ankkurina yhtä vaille kaikissa kauden liigapeleissä pelannut Jukka-Pekka Tuomanen juhli lauantaina uransa toista Veikkausliigapronssia. Paikka oli sama kuin edellisen mitalikauden päänäyttämö – Turku – mutta tunnelmat erilaiset.
– Tepsissä olin 2007 voittamassa pronssia, mutta nyt tämä tuntuu paljon paremmalta, kun oli itse niin paljon isommassa roolissa. Ja näkyihän se kaikessa, että oli koko seuralle iso juttu ja ensimmäinen mitali.
– Viimeiseen peliin lähdettiin hakemaan hopeaa, mutta pelattiin sitten oikeastaan aika huonosti. Tavoite oli kuitenkin mitaleilla, joten täytyy olla erittäin tyytyväinen. Kyllä maistuu.
Mitalin merkitys JJK-yhteisölle välittyi pelaajille viimeistään risteilyllä, jossa parisataa kannattajaa juhli seuran ensimmäistä mitalia joukkueen mukana. Mitalijuhlista jäi hienoja muistoja.
– Oli tosi lystiä risteilyllä ja juhlat menivät hyvin. Ajatuksia vaihdettiin fanejenkin kanssa, sunnuntaina he lauloivat kannella kun pysähdyttiin Maarianhaminaan. Se oli hieno hetki, aika harvinaista herkkua ne tämmöset juhlat ovat pelaajallekin, Tuomanen miettii.
– Fanit loivat tunnelmaa ihan eri tavalla, kuin jos päättäjäisristeily olisi tehty vain pelaajien kesken.
Joukkue aloitti tiistaisten Kauppakadun pronssijuhlien jälkeen kesälomansa, mutta katseet kääntyvät väkisinkin jo tulevaan. Siellä siintävät mitalin puolustamisen ohella Keski-Suomen jalkapallohistorian ensimmäiset europelit.
– Itsellekin se on eka kerta, kun TPS:sta lähdin jo pois ennen europelejä. Tosi hienoilla fiiliksillä niitä odottaa, europelit ovat kuitenkin ihan uusi lisä tähän touhuun ja erilaisia matseja. Tuskin niitä kukaan liikaa pääsee pelaamaan, J-P tuumaa.
Historiallisen mitalin saavuttanut joukkue pysyy hyvin kasassa, mikä miellyttää Tuomasta.
– Meillä on tosi hyvä runko, ja suunnilleen kaikki maalipyssyt ja muut niin sanotut ratkaisupelaajat ovat jo tehneet sopimukset ensi kaudesta. Varmaan jokunen uusikin pelaaja tulee, mutta joukkue ei hajonnut. Se on aina hyvä, ettei tarvitse rakentaa kokonaan uutta.