Palkintopöydän JJK-gaalassa puhdistanut Gruborovics ei hätiköi

JJK:n lauantaisessa, kauden 2012 päättäneessä gaalassa varsinaiseksi palkintorohmuksi osoittautunut Tamás Gruborovics ei liiemmin ole ehtinyt lomailla. Kauden päättymisen jälkeen Grubo matkusti Unkariin lataamaan akkujaan hetkeksi, sitten vuorossa oli testileiri Hollannin pääsarjajoukkue Willem II:n kanssa. Leiri oli epäonninen, sillä kahden viikon jaksosta puolet meni polvea parannellessa.

– Polvi vääntyi ensimmäisissä treeneissä, kun otin vähän epätarkkaa syöttöä haltuun ja kaveri hieman tönäisi. Polvi turposi ja kipeytyi, joten ei treenaamisesta sen jälkeen oikein tullut mitään. Mitään ei kuitenkaan onneksi mennyt sen pahemmin rikki. Jälkimmäisellä viikolla olin jälleen mukana treeneissä, mutta vasta nyt polvi alkaa tuntua jälleen olevan hyvässä kunnossa, Tamás kertoo.

Willem ei kuitenkaan vaikuttanut oikealta paikalta ja niinpä unkarilainen jatkaa vaihtoehtojen pohtimista.

– Ei minun mikään pakko ole väkisin päästä lähtemään, mutta haluan antaa itselleni sen mahdollisuuden. Haluan nyt punnita eri vaihtoehtoja rauhassa – joskus avautuu sopiva tilaisuus, joskus ei, Grubo tuumaa filosofisesti.

– Haluan nauttia jalkapallosta, missä ikinä se tapahtuukaan. Tärkeintä on löytää seura, jonne minut selvästi halutaan ja jossa varalleni on selkeä suunnitelma. Totta kai mitä kovempi joukkue on, sitä parempien pelaajien kanssa saa pelata ja se taas osaltaan kehittää. Haluan nauttia pelaamisesta, kehittyä ja oppia lisää. Raha ei ole olennainen tekijä seuran valinnassa.

    Yksi kauden kahdestatoista maalista on juuri syntynyt!

Kausi 2012 oli Gruborovicsilta erinomainen. Veikkausliigassa saldoksi 32 pelatussa ottelussa tuli 12 maalia ja 5 maaliin johtanutta syöttöä, joilla Grubo oli JJK:n tehokkain pelaaja. Myös eurokentillä vire oli kova ja neljässä ottelussa syntyi neljä maalia. Lauantaina maestro puhdistikin JJK:n kauden päättäneessa gaalassa palkintopöydän saaden niin JJK:n Vuoden hyökkääjäpelaajan ja Vuoden pelaajan, Palloliiton Keski-Suomen piirin Vuoden pelaajan kuin kannattajaryhmä Harjun Poikienkin Vuoden pelaajan palkinnot. Tehomies itse oli kunniasta otettu – ja hämillään.

– Alkoi jo hieman nolottaakin mennä hakemaan niin montaa palkintoa – olisi joku muukin saanut mennä välillä!, Grubo naureskelee.

– Mutta totta kai on hienoa ja tuntuu hyvältä saada tuollaista tunnustusta. On hienoa saada sitä kautta kiitosta siitä kovasta työstä mitä on kauden aikana tehnyt, niin joukkueen kanssa kuin omalla ajallakin. Harmi vain, että kausi päättyi niin mollivoittoisesti. Päällimmäisenä kaudesta jäi mieleen harmitus siitä, että niin suuri osa joukkueen potentiaalista jäi lopulta hyödyntämättä, unkarilainen sanoo sitten.

Gruborovics toteaa, että jälkikäteen ajateltuna viimeinen heikommin mennyt kuukausi heikentää kauden hyvienkin suoritusten muistoja.

– Loppukausi oli itseltänikin vaisumpi – siihen vaikutti monta asiaa, toteaa Grubo.

Eräs syistä oli tutun aisaparin katoaminen viereltä, kun Babatunde Wusu loukkaantui elokuun MYPA-ottelussa ja joutui loppukaudeksi sivuun. Kaksikko rakenteli alkukauden aikana suuren osan JJK:n maaleista. 

– Joukkueessa on monia pelaajia, joiden kanssa homma toimii ja on helppo pelata, mutta Tunden kanssa se on aivan erilaista, olemme niin hyvin samalla aaltopituudella. Jos nyt lähden, tavoitteenamme on vielä joskus pelata yhdessä!

Monille kauden ehdoton kohokohta olivat historialliset, ensimmäiset euro-ottelut – niin myös Grubolle.

– Europelit kokonaisuudessaan jäivät mieleen huippuhetkinä. Oli hienoa saada onnistumisia eurokentiltä, niin henkilökohtaisesti kuin joukkueenakin!, muun muassa hattutempun toisen karsintakierroksen kotiottelussa FK Zetaa vastaan tehtaillut Tamás sanoo.