Taistelussa rasismia vastaan: JJK ja Fimu ry

 

 

 

Eräs JJK:n yhteistyöorganisaatioista yhteiskuntavastuutyössä on Suomen monikulttuurinen liikuntaliitto Fimu Ry, joka edistää maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa Suomessa. Fimu muodostuu noin neljästäkymmenestä järjestöstä, jotka toimivat eri puolilla Suomea.

 

Liikunta ja myös erilainen urheiluseuratoiminta on tärkeä elementti maahanmuuttajien kotoutumisessa Suomeen, sosiaalisen verkoston luomisessa ja kaiken kaikkiaan integroitumisessa uuteen yhteiskuntaan. Fimu pyrkii edesauttamaan ja tukemaan kaikin tavoin maahanmuuttajien

 

JJK ja Fimu ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2007 lähtien ja JJK haluaa osaltaan levittää tärkeää viestiä suvaitsevuuden puolesta ja jyrkästi rasismia vastaan.

 

– Olemme olleet mukana useita vuosia ja tämä on meille eräs erittäin tärkeä osa yhteiskuntavastuutoimintaamme, sanoo JJK:n toimitusjohtaja Joni Vesalainen.

 

– Liikunnalla ja erityisesti juuri jalkapallolla on suuri rooli maahanmuuttajien sopeutumisessa Suomeen – varsinkin lapset ja nuoret tutustuvat ikätovereihinsa helposti futista pelatessa. Ja ainahan tuo rooli voisi olla vielä nykyistä suurempikin, Vesalainen pohtii.

 

 

Punainen kortti rasismille

 

Eräs – jo perinteeksi muodostunut – tapa osoittaa mielipiteensä suvaitsemattomuudesta on nostaa punainen kortti rasismille. Yksi JJK:n kotiotteluista on jo vuosien ajan ollut Punainen kortti rasismille – ottelu, jossa kortin nostavat joko pelaajat ja tuomaristo tai heidän lisäkseen koko yleisö. Tällä kertaa Punainen kortti nostettiin 1.10. pelatussa ottelussa IFK Mariehamnia kohtaan.

 

 

Ottelussa myös vietettiin JJK:n nuorimpien pelaajien eli Kortteliliigan kauden päättäjäisiä. Useampi sata pientä futarinalkua sai ottelussa palkintonsa omasta kaudestaan ja osallistui myös omalta osaltaan kampanjaan: tauolla palkitsemisen yhteydessä kortteliliigalaiset vapauttivat punaiset, rasisminvastaiset ilmapallot.

 

 

Punaista korttia rasismille näytetään jalkapallon yhteydessä vuosittain myös muilla paikkakunnilla – kuluvalla kaudella JJK oli mukana oman rasisminvastaisen ottelunsa jälkeen seuraavalla kierroksella Turussa, kun punakorttia suvaitsemattomuudelle näytettiin TPS-JJK-ottelussa 7.10.

 

 

”Jalkapallolla suuri rooli kotoutumisessa”

 

Fimu tekee JJK:n lisäksi yhteistyötä suomalaisessa urheilussa seurojen kanssa lähinnä Punainen kortti rasismille -kampanjan puitteissa.

 

– Mukana kampanjassa ovat JJK:n ohella Fimun jäsenyhdistys 09 Helsinki Human Rights ja Helsingin NMKY:n liikunta- ja urheilutoiminta. Tarvetta tällaiselle yhteistyölle olisi enemmänkin, esimerkiksi koulutusta suomalaisille urheiluseuroille vieraiden kulttuureiden/maahanmuuttajien kohtaamisesta seuratoiminnassa, kertoo Fimu ry:n toiminnanjohtaja Anna-Liisa Kakko.

 

 

 

– Kampanjan osalta Fimu vie seurojen kanssa eteenpäin rasismin- ja muun syrjinnän vastaista viestiä näkyvällä tavalla, esimerkiksi järjestämällä teematapahtumia, joissa nostetaan punaiset kortit. Usein pelaajat tai harrastajat myös kertovat rasismista ja sen vastustamisen tärkeydestä ja seurat vievät viestiä osaltaan eteenpäin omille valmentajilleen ja ohjaajillenohjeistaen heitä siitä, miten ottaa asia esille.

 

Kakko on ollut mukana toiminnassa vuodesta 2011 lähtien ja sanoo kokemusten olleen valtaosin positiivisia.

 

– Monikulttuurisuusasioista ollaan yhä enemmän kiinnostuneita ja halutaan pohtia yhdessä, mitä asian edistämiseksi seuratoiminnassa voitaisiin yhdessä tehdä, Kakko sanoo.

 

Urheilulla ja ennen kaikkea jalkapallolla maailman suosituimpana urheilulajina voi olla suuri rooli sopeutumisen ja sosiaalisen verkoston kasvattamisessa, kun maahanmuuttaja saapuu uuteen maahan ja yhteiskuntaan. Myös Kakko on huomannut ”kuningaslajin” aseman.

 

– Jalkapallon asema maailman ykköslajina näkyy myös maahanmuuttajien liikunnassa, se on arvioni mukaan suosituin laji maahanmuuttajien parissa ja luulisin, että jalkapallo tulee myös säilymään erittäin suosittuna. Jalkapalloon pätee sama asia kuin kaikkeen liikuntaan ja urheiluun maahanmuuttajien sulautumisessa uuteen maahan ja yhteiskuntaan: parhaimmillaan liikunta tukee kotoutumista erinomaisesti, koska se on yhteinen kieli kaikkien välillä, vaikka yhteisiä sanoja ei olisikaan.

 

Kakon mukaan myös päättävissä elimissa ollaan Suomessa huomaamassa liikunnan merkitys kotoutumisprosessissa.

 

– Suomalaisessa yhteiskunnassa myös valtiovallan taholta ollaan havahtumassa ja kiinnittämässä tähän huomiota jatkuvasti enemmän – liikunta ja urheilu kotoutumisen väylinä ansaitsevatkin enemmän resursseja ja näkyvyyttä. On tärkeää pitää esillä sitä, että vaikka jalkapallo on suosituin laji, tärkeää on, että maahanmuuttajien olisi mahdollista kokeilla ja harrastaa liikuntaa monipuolisesti.

 

– Myös eri ryhmät ja heidän vaihtelevat tarpeensa tulee huomioida tasavertaisesti, esimerkiksi naisilla on usein erityisiä toiveita ja tarpeita vaikkapa uskonnosta johtuen. Lisäksi on tärkeää tavoitella tasapainoa harrastusmahdollisuuksien välillä mitä tulee maahanmuuttajien ja niin kutsutun kantaväestön yhteiseen liikuntaan ja maahanmuuttajien omiin liikuntaryhmiin. Loppujen lopuksi erinomaista kotoutumista olisi, että rajat hälvenevät, ja kantaväestö ja maahanmuuttajat liikkuvat luontevasti ja vakiintuneesti yhdessä arjessa käyttäen samoja liikuntapalveluja.

 

Yhteistyö JJK:n kanssa on saanut alkunsa vuonna 2007 ja Kakko omana

 

– Yhteistyössämme JJK:n kanssa on innostunut ja kehittävä ote. On tärkeää, että JJK haluaa jatkaa kumppaninamme ja on sisällyttänyt kampanjan omaan yhteiskuntavastuuohjelmaansa, Kakko kiittelee.

 

– Kokemukset yhteistyökumppaneiden kanssa ylipäänsä ovat pääosin hyviä. Viime vuosina ongelmana on ollut lähinnä resurssien niukkuus suhteessa ideoiden määrään – tällä hankekaudella resurssejakin on enemmän, joten pääsemme kehittämään kampanjaa paremmin.

 

 

 

Fimu pähkinänkuoressa:

 

Fimu ry:

• perustettu vuonna 1999

• nimi tulee sanoista Finnish Multicultural Sports Federation (Suomen monikulttuurinen urheiluliitto)

• noin 40 jäsenyhdistystä ympäri Suomen

 

Fimun tavoiteet:

• tuoda monikulttuurista liikuntaa esille suomalaisessa yhteiskunnassa

• parantaa maahanmuuttajien tasa-arvoisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa

• levittää tietotaitoa maahanmuuttajille ja antaa yhdistyksilleen mahdollisuuden oppia toisiltaan

• tukea eri tavoin jäsenyhdistyksiään, esimerkiksi koulutuksella, neuvonnalla ja taloudellisella tuella