JJK-historia: logot

 

Jalkapallon seuratoiminta alkoi Jyväskylässä vuonna 1923, kun kaupunkiin perustettiin ensimmäinen palloilun erikoisseura, JyP eli Jyväskylän Palloilijat. Jalkapalloa pelattiin seurassa pääasiassa maakuntasarjatasolla vuoteen 1977 saakka, jolloin jalkapallo ja jääkiekko eriytyivät. Jalkapalloa alettiin pelata nimen JYP-77 alla.

JYP-77 pelasi parhaimmillaan paikasta SM-karsintasarjaan, mutta putosi lopulta Kolmoseen saakka vuonna 1992. Tuolloin seura yhdistettiin JyPK:n kanssa – JJK oli syntynyt. Jyväskylän Jalkapalloklubi ry pyöritti edustusjoukkuetoimintaa ja JJK juniorit ry junioritoimintaa. Vuonna 1995 JJK nousi Ykköseen, jossa pelasi kolme kautta. Paluu Kakkoseen koitti vuonna 1998.

JJK:n 90-vuotisjuhlalogoEdustusjoukkuetoimintaan keskittynyt seura ei koskaan kasvanut tarpeeksi voimakkaaksi. Kun JJK juniorit ry:n A-nuorten joukkue nousi Kakkoseen vuonna 2000, uusittiin JJK:n organisaatiorakenne vielä kerran. Perustettiin JJK Jyväskylä ry, joka otti vastuulleen edustusjoukkueen lisäksi A- ja B-nuorten joukkueet. JJK juniorit ry jatkoi työtään pienempien junioreiden parissa.

Vaiherikas 2000-luku Kakkosessa huipentui vuonna 2006, kun Ville Priha valmensi JJK:n Kakkosen lohkon voittajaksi ja Ykköseen. Valtakunnan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla seura viihtyi vain kaksi vuotta. Historiallinen nousu pääsarjatasolle toteutui Harjun hämärtyvässä illassa 18.10.2008.

Samana syksynä perustettiin JJK Keski-Suomi Oy turvaamaan seuran taustoja ja mahdollistamaan edustusjoukkueen operoiminen maan korkeimmalla sarjatasolla, Veikkausliigassa. Viisi vuotta Veikkausliigassa olivat täynnä tapahtumia ja huipentuivat ainakin omalla tavallaan kauden 2011 pronssimitaleihin sekä kesän 2012 UEFA Europa Leaguen otteluihin.

Jyväskyläläisen seurajalkapalloilun 90-vuotisjuhla kaudella 2013 päättyi putoamiseen sarjatasoa alemmaksi, mutta tämä ei pidemmällä tähtäimellä vaikuta JJK:n toimintaan. Kovatasoinen Ykkönen tarjoaa JJK:lle erinomaisen mahdollisuuden vahvistaa seuran perustaa vielä entisestään ja luoda uusia, kestäviä toimintamalleja. Keskisuomalainen jalkapalloyhteisö on omalla sitoutumisellaan osoittanut että maakunta ansaitsee joukkueen korkeimmalle sarjatasolle ja kovalla työnteolla uskomme sen saavuttamamme pysyvästi takaisin jo lähivuosina.

 

Tutustu tarkemmin keskisuomalaiseen jalkapallohistoriaan:

JJK-historia: ensimmäisiä joukkuekuvia

Ensimmäisiä joukkuekuvia Harjulla

Aika ennen JJK:n syntyä: 1923-1992

Jyväskylään perustettiin palloilun ensimmäinen erikoisseura vuoden 1923 joulukuussa. Jyväskylän Palloilijat, lyhyemmin JyP, aloitti toimintansa lajivalikoimanaan jalkapallo, jääpallo ja pesäpallo.

Seuran historian ensimmäinen jalkapallopeli pelattiin syyskuussa 1924 Puistokoulun kentällä. Vieraileva Mikkelin Kilpaveikot voitti historiallisen ottelun lukemin 2-3.

Alkuvuosina varsinaisia otteluita oli harvakseltaan, sen sijaan JyP järjesti propagandaotteluiksi kutsuttuja liikelaitosten välisiä tapahtumia, joiden tarkoituksena oli lajin tekeminen tunnetuksi ja innostuksen nostaminen.

Leimaa antavaa uuden lajin harrastukselle kaupungissa olivat alkuvuosina surkeat olosuhteet. Vasta Harjun kentän valmistuminen syksyllä 1926 muutti tilannetta. Harjun ruohon ensimmäinen ottelu oli samana syksynä pelattu JyP:n ja Kuopion Palloseuran välinen peli, jonka kuopiolaiset veivät lukemin 0-3.

Sarjatoiminta alkaa

JyP liittyi jalkapallon sarjatoimintaan vuonna 1928, kun Palloliitto päätti jakaa Suomen sarjan Etelä-Suomen, Savon ja Pohjanmaan sarjoihin. JyP liittyi Savon sarjaan, mutta hävisi karsintaottelunsa eikä päässyt osallistumaan varsinaiseen sarjatoimintaan.

Vuonna 1929 JyP sai kilpailijakseen jalkapallojaoston perustaneen Jyväskylän Kisa Toverit, jota perustamaan liittyi pitkä rivi JyP:n tärkeitä pelaajia. Seurojen yhdistymisestä keskusteltiin vielä samana vuonna, mutta yhteisymmärrykseen ei päästy.

Muutaman paikallispelien täyttämän kesän jälkeen JyP:n ja JKT:n jalkapallojaostot yhdistyivät vuonna 1933 jatkaen toimintaansa JyP:n lipun alla. Samana vuonna perustettiin ensimmäinen erillinen juniorijoukkue.

Kaudella 1934 JYP oli lähellä nousta Savon sarjasta Palloliiton B-sarjaan, mutta hävisi ratkaisevan ottelun KuPS:a vastaan maalilla.

Vuonna 1936 JyP siirrettiin Palloliiton organisaatiouudistuksen seurauksena Savon piiristä Hämeen piiriin. Samalla kaudella JyP voitti Hämeen piirin toisen luokan mestaruuden, ensimmäisen historiassaan. Ensimmäiset junioriottelut pelattiin myös samana vuonna.

Keski-Suomen piirin perustaminen

Palloliiton Keski-Suomen piiri perustettiin virallisesti tammikuussa 1938. Keski-Suomen piiristä maakuntasarjaan kelpuutettu JyP onnistui samalla kaudella erinomaisesti ja juhli kauden päätteeksi nousua B-sarjan Itä-Pohjoislohkoon.  JyP pelaisi näin kaudella 1939 ensimmäistä kertaa maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

Kaudella 1939 joukkue onnistui säilymään Palloliiton B-sarjassa voittamalla kymmenestä ottelustaan kaksi.

JJK-historia: yleisöä Harjulla sodanaikaisessa ottelussa

Yleisöä Harjun stadionilla 1940-luvulla käydyssä ottelussa

Sota kuitenkin keskeytti kehityksen. Vuosina 1940-41 pelattiin vain yksi sarja, ja JyP oli siirretty joukkueiden vähyyden vuoksi C-sarjaan. Kesällä 1941 JyP pelasi Harjulla saksalaisista sotilasyksiköistä kasattua joukkuetta vastaan hyväntekeväisyysottelun, jota seurasi arvioiden mukaan jopa 6 000 katsojaa.

Hissiä alasarjoissa

Seuraavat vuodet JyP pelasi säännöllisesti noususta Suomen sarjaan, mutta joutui tyytymään paikkaansa maakuntasarjassa. Vuoden 1949 tappiollisen nousukarsintaottelun jälkeen JyP:n joukkue uusiutui rajusti sillä seurauksella, että se putosi kauden 1950 päätteeksi aluesarjaan.  Seura liikkui hissillä maakunta- ja aluesarjojen välillä vuodet  1951-1959. Sen jälkeen hissi pysähtyi kymmeneksi vuodeksi pohjakerrokseen, ja JyP palasi maakuntasarjatasolle vasta yhtä vaille tappiottoman kauden 1968 päätteeksi.

Heti seuraavana kesänä juhlittiin taas – nyt nousua Suomen sarjaan, joka muuttui sarjauudistuksen ansiosta kaudeksi 1970 13-joukkueiseksi kakkosdivisioonaksi. Voimakkaasta vahvistumisesta huolimatta JyP lopulta putosi takaisin sarjaporrasta alemmas.

Kahden hyvän, mutta nousutoiveiden kannalta tuloksettoman kauden jälkeen JyP putosi lopulta neljänteen divisioonaan kaudella 1973.

Takaisin ylös

Joukkuekuva perinteisellä Harjulla – arvaatko miltä vuodelta, tunnistatko tuttuja kasvoja?

JyP-logo vuodelta 1923

JyP-logo vuodelta 1923

JYP-nimi jää historiaan

Kahdella seuraavalla kaudella joukkue nousi valmentaja Manuel Gerpen johdolla sarjaporras per vuosi –vauhtia ja pelasi jälleen kakkosta kaudella 1976.

Seuraavana vuonna jalkapallo ja vuonna 1947 aloitettu jääkiekkotoiminta eriytyivät omiksi sisarseuroikseen; jalkapallotoimintaa jatkettiin nimen JYP-77 alla.

Seura kuului säännöllisesti Kakkosen kärkiseuroihin käyden 1980-luvun alussa parin vuoden ajan kokeilemassa osaamistaan myös 1. divisioonassa. Valmentaja Pekka Luhtasen johdolla JYP-77 pelasi jopa 1980 uusintaottelun pääsystä liigakarsintasarjaan.

Seura kuitenkin palasi pian Kakkoseen, ja alamäki kääntyi lopulta yhä jyrkemmäksi. JYP-77 putosi kauden 1992 päätteeksi kolmanteen divisioonaan.

Takaisin ylös

JJK:n synty ja ensimmäinen nousukausi: 1992-2005

Syksyllä 1992 Jyväskylän jalkapalloon haluttiin uusi, yhtenäinen ja voimakas sävel. JYP-77:n toiminta oli näivettynyt ja seura oli pudonnut kolmanteen divisioonaan. Samassa sarjassa vuosikausia pelannut Jyväskylän Pallokerho JyPK puolestaan suunnitteli miesten edustusjoukkueen lakkauttamista. Seurojen muutamat puuhamiehet päättivät, että Jyväskylän jalkapallossa olisi aika puhdistaa ilmapiiriä ja aloittaa puhtaalta pöydältä. JYP-77 ja JyPK yhdistivät voimansa ja muodostivat yhdessä uuden seuran, Jyväskylän Jalkapalloklubi ry:n.

JJK-logo vuodelta 1992JJK oli syntynyt

Uusi seura otti vastuulleen ainoastaan edustusjoukkueen toiminnan. Junioritoimintaa jatkettiin JyPK:n ja JYP Junioreiden huomassa. Seuraavana syksynä perustettiin JJK Juniorit ry, joka otti vastuulleen yhdistyneiden seurojen junioritoiminnan.

Uusi seura aloitti toimintansa nousujohteisesti ja nousua Kakkoseen juhlittiin pelaaja-valmentaja Kai Hakulisen johdolla heti ensimmäisenä syksynä. Seuraavaksi kaudeksi valmennuspuikkoihin tarttui Markku Kekäläinen, joka toimi tehtävässä seuraavat kolme kautta.

Kaudella 1994 nousijajoukkue jäi vielä matkan päähän Kakkosen kärjestä. Huomionarvoista on joukkueen riveissä pelanneen ex-HJK-hyökkääjä Mika Väyrysen panos: mies paukutti 22 maalia voittaen koko sarjan maalikuninkuuden.

Ensimmäinen yritys Ykkösessä

JJK-historia: Sukru Uzuner

Sukru Uzuner vauhdissa

Seuraavalla kaudella aika oli kypsä JJK:n esiinmarssille. Joukkue sijoittui 16 maalia mättäneen parikymppisen oman kylän pojan Ville Prihan johdolla lohkossaan toiseksi ja selviytyi karsintaan. Kaksiosaisessa karsinnassa JJK oli vastaan asettunutta kemiläisjoukkue KPT-85:ä parempi yhteismaalein 5-3.

Näin nuori seura oli noussut kolmen ensimmäisen toimintavuotensa aikana kaksi sarjaporrasta ylemmäs valtakunnan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle.

Ensimmäisellä kaudellaan Ykkösessä JJK onnistui säilyttämään sarjapaikkansa ja sijoittui lopulta kuudenneksi tehokkaan kärkiparinsa Ville Priha – Sükrü Uzuner vahvalla myötävaikutuksella.

Nousijajoukkue oli erityisen kova kotikentällään, häviten kotona koko kauden aikana ainoastaan kerran. 3-1 –voittoa Lahden Kuusysistä seurasi Harjulla 2547 katsojaa.

Hyökkääjälupaus Priha siirtyi kauden jälkeen Vaasaan liigaympyröihin.

Seuraavalla kaudella JJK:n trendi kääntyi. Joukkue menetti paljon pisteitä kotona, mutta oli vastaavasti erittäin kova vierailija. Joukkue sijoittui Ykkösen Pohjoislohkossa kolmanneksi, ja Etelälohkon kanssa yhdistetyssä ylemmässä loppusarjassa lopulta kuudenneksi.

Kolmanteen kauteen lähdettiin suurin toivein ja valmentajaksi palkattiin unkarilainen Boguslav Hajdas. Kaikki meni kuitenkin alusta asti vikaan. Kaudesta muodostui hyvin vaikea, ja joukkue onnistui tekemään 18 Pohjoislohkon ottelussa vain 15 maalia sijoittuen lopulta kahdeksanneksi. Alemmassa loppusarjassa maalitili karttui vaivaisella kahdella ja pistepussikin yhdellä tasurilla. Sekava kausi päättyi kymmenenteen sijaan ja putoamiseen takaisin Kakkoseen.

Jyväskylän Jalkapalloklubi ry:n pyörittämä edustusjoukkue tavoitteli pikaista paluuta valtakunnan toiseksi korkeimmalle tasolle, mutta kaudet 1999 ja 2000 päättyivät molemmat neljänteen sijaan ja pettymykseen.

JJK-historia: valmiina vieraspeliin

Nuorekas kettulauma valmiina vierasotteluun

Viimeinen mullistus

Pelkästään edustusjoukkueen ympärille muodostettu organisaatio ei koskaan saavuttanut sellaista vakautta, että se olisi ollut pitkän päälle elinvoimainen. Niinpä seuran rakenteet menivät uusiksi vielä kerran vuonna 2000, kun pitkään laadukkaasti toiminut JJK Juniorit ry nousi A-nuorten joukkueensa voimin 2. divisioonaan.

Oli selvää, ettei kahta JJK:n joukkuetta ollut järkevää peluuttaa samassa sarjassa.

Niinpä JJK Juniorit ry:n luomalle pohjalle edustusjoukkueen sekä A- ja B-nuorten toiminnasta vastaamaan perustettiin uusi edustusorganisaatio JJK Jyväskylä ry. Uusi yhdistys vastaanotti JJK juniorit ry:n ansaitseman sarjapaikan siinä missä vanhasta edustusjoukkueen sarjapaikasta luovuttiin.

JJK juniorit ry:n tehtäväksi määriteltiin puhtaasti junioritoiminnan organisointi.

Uuden seuran tavoitteeksi asetettiin nousu Ykköseen viiden vuoden aikajänteellä. Edustusjoukkueen sekä A- ja B-nuorten yhdistämisellä samaan organisaatioon haluttiin kuitenkin selkeyttää pelaajapolkua JJK:n junioreista edustusjoukkueeseen ja siten perustaa toiminta aiempaa vahvemmin seuran omien kasvattien varaan.

Vaihtelevat vuodet Kakkosessa

Uuden organisaation alku ei ollut tulosten valossa ruusuinen. Kalliista edustusjoukkueesta jäi jäljelle vain rippeitä ja Harjulla kirmasi uuden strategian mukaisesti varsin nuorekas joukkue. Päävalmentajaksi nostettu oman kylän poika, JyP-kasvatti ja HJK:ssa menestysvuotensa pelannut Matti Lahtinen hinasi JJK:n Kakkosessa lopulta kahdeksanneksi.

Seuraavana vuonna toiminta alkoi vakiintua ja joukkuekin menestyi edelliskautta paremmin. Kolmas sija oli selkeää parannusta, vaikkakin tavoiteltu sarjanousu jäi saavuttamatta. Kakkoseen jääminen oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että lahjakkaista omista nuorista puolustaja Jukka Sinisalo lähti Turkuun, liigajoukkue FC Interin organisaatioon.

Kaudeksi 2003 JJK sai käskyttäjäkseen jälleen uuden miehen, Ari Kauton. Kauton pelifilosofia perustui lyhytsyöttöpeliin, jota nuorekas JJK:n joukkue toteutti ajoittain mallikkaasti. Lopputuloksena kuitenkin oli jälleen yksi pettymys neljännen sijan muodossa. Nuoriso-osastosta oli Touko Tumannon vuoro jättää hyvästit Harjun stadionille ja lähteä Turkuun liigaympäristöön kehittymään.

JJK-historia: miehistö Watfordia vastaan vuonna 2003

Näillä miehillä pelattiin Watfordia vastaan vuonna 2003

Kaudella 2004 kaikki näytti viimein natsaavan. Lahjakkaiden JJK-kasvattien joukko piti vastustajia Mikko Mannisen johdolla parhaimmillaan lähes pilkkanaan, ja joukkue purjehti ykköseksi Kakkosen lohkossaan. Ykkösen karsinnassa vastaan tuli PK-35 Helsingistä.

Vielä ei kuitenkaan ollut aika. Kauniiseen lyhytsyöttöpeliin pyrkinyt Ari Kauton JJK hyytyi syyssateiden pehmittämillä kentillä ja fyysinen PK-35 vei karsinnat nimiinsä.

Talvella Manninen lähti Hakaan ja maalivahti Antti-Jussi Karnio Interiin. Uuteen kauteen lähdettiin kuitenkin tuttuun tapaan toiveikkaasti.

Kaudella 2005 asiat eivät edenneet suunnitellusti. Menetykset olivat luultua merkittävämpiä, eikä joukkueen peli lähtenyt kulkemaan. Ilmapiiri oli kireä. Lopulta putoamistaisteluun ajautunut seura päätyi vaihtamaan valmentajaa kesken kauden ensimmäisen kerran historiansa aikana. Kauton tilalle päävalmentajan postille palasi 1990-luvun monivuotinen vetojuhta Markku Kekäläinen.

Vaikea ja monin tavoin sekava kausi päättyi lopulta seitsemänteen sijaan, mikä oli edelliskauden menestyksen jälkeen valtava pettymys – mutta tärkein, eli sarjapaikka säilyi.

Takaisin ylös

Vauhdin vuodet 2006-2013

JJK-historia: Tommi Kari

2000-luvun JJK-historian pieni suuri mies

Vuosikymmenten saatossa Keski-Suomi ehti saada osakseen vähemmän mairittelevan lempinimen: jalkapallokartan musta aukko. Runsaiden harrastajamäärien ja maan suurimpien kaupunkien joukkoon vuosikymmeniä kuuluneen Jyväskylän ilmiselvästä potentiaalista huolimatta alueelle ei oltu saatu terveellä pohjalla toimivaa jalkapalloseuraa, joka pystyisi pelaamaan edes maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Pääsarjatasolla Keski-Suomesta ei oltu nähty joukkuetta koskaan.

Sekavien 2000-luvun ensivuosien jälkeen kovin moni ei uskonut moisen olevan mahdollista seuraavankaan 50 vuoden aikana: “Jyväskylä ei vain ole jalkapallokaupunki.”

Keväällä 2006 JJK:n päävalmentajana aloitti seuran oma kasvatti, Veikkausliigassa ja eritoten Vaasassa vuosia menestyksellä pelannut Ville Priha. Kausi lähti käyntiin tutun takkuisesti, kun piskuinen lähiöseura Helsingistä, tällä kertaa Laajasalon Palloseura, niisti avausottelussa ennakkosuosikilta pisteet.

Kovien vahvistustensa, Lassi Lehtonen ja Jussi Hakasalo etunenässä, johdolla JJK kuitenkin sai pelinsä ennen juhannusta hyvään formuun. Priha itse ei pystynyt enää pelaamaan, mutta joukkue eteni keskikesän voitosta voittoon.

Kauden toiseksi viimeisessä kotiottelussa sarjanousu oli ensimmäistä kertaa katkolla. A-juniori-ikäinen hyökkääjälupaus Tommi Kari osui neljä kertaa KuPS Akatemian verkkoon Kettupaitojen pöllyttäessä kuopiolaisia Harjulla peräti 7-1. Kun muiden otteluiden tulokset olivat suotuisat, juhlittiin Jyväskylässä kauan kaivattua nousua Ykköseen.

JJK-historia: täältä tullaan Ykkönen!

Juhlintaa kauden 2006 päätteeksi

Ykkösen nopea valloitus

Syksyn ja talven aikana JJK vahvisti joukkuettaan voimakkaasti ollakseen valmis uudelle sarjatasolle. Puolustuslinjaan palasi Jukka Sinisalo FC Interistä, keskikentälle kiinnitettiin lahjakas Matti Lähitie ja hyökkäykseen Mikkelissä kansansuosikiksi noussut nigerialainen Babatunde Wusu.

Joukkueen lisäksi seura vahvisti taustojaan: markkinointipäällikkö Ilkka Hyppösen työpariksi tuli entinen koripallolupaus, aiemmin jääkiekkopuolella JYP:n markkinointipäällikkönä toiminut Joni Vesalainen.

Kentällä joukkue toteutti Ville Prihan nopeaa ja suoraviivaista pelitapaa erinomaisesti. Joukkue hurmasi alkukaudesta sekä kotona että vieraissa ja keikkui heinäkuun hurmoksellisen KuPS-kotivoiton jälkeen sarjan kärjessä.

Kansallista huomiota herättivät lisäksi joukkueen esitykset Suomen Cupissa: liigajoukkueet TPS ja MyPa poistuivat Harjun suuryleisöjen edestä tappion kärsineinä.

Joukkue kuitenkin väsyi kauden loppua kohden eikä alkukesän kaltaista lentoa enää nähty. Suomen cup -satukin päättyi Harjulla 5 125 katsojan edessä HJK:n tarjoamaan 0-4 -löylytykseen.

Kauden saldona kuitenkin erinomainen kolmas sija Ykkösestä ja hieno nousu jalkapallokansan tietoisuuteen.

Toiseen Ykkösen-kauteensa seura satsasi taas voimakkaasti. Kovimpina niminä rinkiin liittyivät Veikkausliigassa viimeksi KooTeePeen kapteenina toiminut puolustaja Anssi Viren, toinen kaiken nähnyt puolustuspään mies Markus Paija, hyökkääjä Mika Lahtinen sekä TPS:n keskikentällä tuhoa tehnyt brassitaituri Ady.

Kovista satsauksista huolimatta JJK:n tärkeimpänä lähtökohtana oli edelleen oman toiminnan kehittäminen ja aseman vakiinnuttaminen Ykkösen kärkipäähän. Samalla yleisön odotukset vahvistunutta joukkuetta kohtaan olivat kuitenkin ymmärrettävästi kovat.

Ajoittaisesta kritiikistä huolimatta JJK pelasi tasaisen kauden ja keikkui kärkitaistelussa huikeaan tahtiin maaleja mättäneen Babatunde Wusun johdolla. Hymyilevä Nigerialainen paukutti kaikkiaan 22 maalia, joista viimeisen liiganousun ratkaisseessa ottelussa PS Kemin verkkoon Harjun stadionin kaupunginpuoleiseen päätyyn.

18.10.2008 – historiallinen ilta, joka ei Jyväskylän jalkapalloväeltä äkkiä unohdu.

Etäiseltä unelmalta, haavekuvalta, suoranaiselta utopialta näyttänyt skenaario oli siinä: JJK oli pääsarjajoukkue.

JJK:n Ykkösen yleisökeskiarvo 2 085 kertoi selvää kieltään siitä, että jyväskyläläiset ja keskisuomalaiset olivat viimein ottaneet seuran omakseen – ja halusivat nähdä omalla alueellaan huippujalkapalloa.

JJK liigassa – uuden aikakauden alku

JJK-historia: kohti Eurooppaa alusta alkaen

Kovat tavoitteet lyötiin pöytään jo varhaisessa vaiheessa

Historiallinen liiganousu asetti JJK:n koko organisaation täysin uudenlaisten haasteiden eteen. Yhdistysmuotoinen toiminta oli auttamatta tullut tiensä päähän ja edustusjoukkueen toimintaa pyörittämään perustettiin JJK Keski-Suomi Oy. Suunnatun osakeannin kautta perustetun yhtiön katsottiin antavan seuran toiminnalle selkänojaa tulevaisuuden haasteisiin.

Pelillisellä puolella joukkuetta vahvistettiin maltillisesti. Keskikentälle tulivat Jukka-Pekka Tuomanen Jarosta ja Christian Sund VIFK:sta. Keväällä joukkueeseen kiinnitettiin vielä kokenut ”iso kala” Toni Koskela, sekä kolme korealaispelaajaa, joiden toivottiin täyttävän muihin liigaseuroihin siirtyneiden Adyn ja Babatunde Wusun jättämää aukkoa.

Avauskausi liigatasolla oli odotetusti vaikea. Joukkue aloitti tulosten valossa kohtalaisesti napsien alkukaudesta runsaasti tasapelipisteitä. Seurahistorian ensimmäisestä pääsarjamaalista vastasi kauden neljännessä ottelussa 1-1 -tasoitusmaalin RoPS:a vastaan Harjulla sutinut Mika Lahtinen.

Ensimmäistä voittoa saatiin kuitenkin odottaa juhannukselle saakka. FC Lahti kaatui Harjulla 2-1, mutta taival jatkui tuskaisena. Raju putoamiskamppailu Rovaniemen ja Kuopion Palloseurojen kanssa päättyi lopulta karsintapaikkaan RoPS:n pudottua suoraan.

Kiihkeäksi muodostuneessa kaksiosaisessa karsinnassa JJK löi KPV:n yhteismaalein 5-3 ja säilytti sarjapaikkansa. Harjun runsaslukuinen ja uskollinen yleisö juhli karsintavoittoa seisaallaan taputtaen. Vaikka peliesitykset eivät yleisesti vakuuttaneet, seurasi Kettupaitojen taistelua Harjulla keskimäärin 3 238 katsojaa, mikä oli koko Veikkausliigan kolmanneksi korkein keskiarvo.

Toinen kerta toden sanoo

Toista liigakauttaan seura lähti rakentamaan ensimmäisestä paljon oppineena. Alusta asti myönnettiin rehdisti, että Veikkausliigan taso oli yllätys, ja että joukkuetta olisi vahvistettava.

JJK:n neljässä kaudessa Kakkosesta Veikkausliigaan hinanneen valmentaja Ville Prihan sopimus päättyi, ja seura katsoi että Prihan saavuttamista erinomaisista tuloksista huolimatta oli tullut muutoksen aika. Uudeksi päävalmentajaksi nimettiin espoolaisen FC Hongan kakkosvalmentajan paikalta Kari Martonen, jolla oli kova maine erityisesti nuorten pelaajien kehittäjänä.

JJK-historia: Janne Korhonen

Kaiken se torjuu – Janne Korhonen nousi edustuksen rinkiin jo teini-ikäisenä

Joukkueen vahvistuksiksi hankitut pelaajat olivat kovaa kaliiberia: maajoukkuetoppari Juha Pasoja, niin ikään Veikkausliigan huipputoppareihin vuosia kuulunut Jarkko Okkonen, FC Interistä palannut oma kasvatti Touko Tumanto, sekä liigan laatuhyökkääjiin lukeutuva Mikko Hyyrynen. Kesken kauden rinkiin palasi vielä paraatipelastusluokan jyväskyläläistä maalivahtiosaamista kun oma kasvatti Janne Korhonen palasi kotiin.

Toinen liigakausi alkoikin jopa yli odotusten, sillä muutaman kierroksen jälkeen Kettupaidat komeilivat liigan kärkipallilla vaikka heti avausottelu Tampere Unitedia vastaan oli tiputtanut koko kauden mitaksi pois niin Tumannon kun toisenkin JJK-lupauksen Antto Tapanisen. Meno kuitenkin hyytyi nopeasti ja kovasta taistelusta huolimatta JJK löytyi jälleen karsijan paikalta. Karsimaankin pääseminen oli varsinainen onnenpotku, sillä JJK oli viimeisen kierroksen viimeisille minuuteille asti suoran putoajan paikalla – aina siihen saakka kunnes TPS-paitaa tuolloin kantanut Babatunde Wusu lähetti kahdella soolomaalillaan FC Lahden divariin JJK:n sijasta. Karsinnoissa JJK klaarasi liigapaikkansa lopulta varsin selkeästi FC Viikinkejä vastaan.

Jampan jytky oli vuoden maali 2011

Jani Virtanen upotti puolesta kentästä vuoden maalin KuPSin verkkoon

2011 – pojat kotiin ja Eurooppaan

Veikkausliigaa oli päätetty supistaa 12 joukkueen sarjaksi, joten kauden 2011 päätteeksi liigasta oli putoavan suoraan kaksi joukkuetta. JJK:n hallitus katsoi että nyt on pakko iskeä ja panostaa joukkueeseen kovasti liigapaikan säilyttämiseksi. Keskikentälle naarattiin Eero Korte ja monipuolisuusihme Tamás Gruborovics sekä kansansankari Babatunde Wusu palasi hurmaamaan Harjun yleisön. Kun vähän vahingonkin kautta liigan todelliseen eliittiin noussut oma kasvatti Mikko Manninen palasi kotikonnuilleen, JJK lähti kauteen kovin odotuksin ja vielä suunniteltuakin vahvemmalla joukkueella – etenkin kun muiden joukkueiden taustasotkujen takia liiga supisti joukkuemääräänsä jo vuotta suunniteltua aikaisemmin eikä putoaminen ollutkaan enää niin suuri uhka.

Kausi 2011 olikin yhtä hurmosta etenkin hyökkäyspäässä. JJK:lle tehtiin maaleja, mutta JJK myös teki maaleja ja teki niitä paljon. Liuhulettikaksikko Mikko Manninen – Jani Virtanen pelasivat mainiosti yhteen ja Babatunde Wusu sekä Tamás Gruborovics mättivät urakalla maaleja syntyneistä paikoista. JJK olikin kauden ensimmäisestä kierroksesta aina viimeiseen asti koko ajan kolmen parhaan joukossa ja kausi päättyi mitalijuhliin yli 350 kettufanin matkattua Turkuun vieraspeliin. Pronssimitalien kiiltoa lisäsi kolmossijasta suotava paikka seuraavan kauden UEFA Europa Leaguen peleihin.

Eurokiimaa ja pettymyksiä kotimaan kentillä

Patrick Poutiainen tuulettaa JJK-historian ensimmäistä euromaalia

Patrick Poutiainen tuulettaa JJK-historian ensimmäistä euromaalia

Timanttisen edelliskauden johdosta JJK:n runko pysyi pitkälti samana seuran seilatessa kohti historiallista eurokautta. Haka-aikoina Mannisen parivaljakkona hurmannut Mikko Innanen siirtyi kirmaamaan kettupaitaan alkuvuodesta ja juuri ennen kauden alkua Hollannista saapui vielä kova topparinuorukainen Jordi Van Gelderen.

Liigakausi alkoi takerrellen ja sama takkuinen meno jatkui läpi vuoden. Putoamispeikko ei sentään säikäytellyt ja JJK:n loppusijoitus sarjassa oli sinänsä seurahistorian toiseksi paras eli 9., mutta edelliskauden glooria oli mennyttä ilmeisen mitalikrapulan painaessa lähes koko miehistöä.

Harmaasävytteisen kauden ehdottomiksi kohokohdiksi nousivat historialliset UEFA Europa Leaguen ottelut. Jos liigassa kettulauman ilme oli ollutkin osittain aneeminen, koko joukkue nosti tasoaan hämmentävän hienosti juuri kriittisellä hetkellä ja hienona, historiallisena päivänä 5.7.2012, europelien ensimmäisellä kierroksella tunnelma Harjulla oli taivaissa. Vastassa Norjan parin vuoden takainen mestari Stabæk… ja JJK kellisti ennakkosuosikin äärimmäisen kypsällä esityksellä lukemin 2-0!

Vierasotteluun Osloon lähdettiin täynnä itseluottamusta ja tappiosta huolimatta JJK selvitti tiensä yllättäjänä toiselle kierrokselle lopulta varsin selvästi. Toisen kierroksen vastustaja FK Zeta saapui Montenegrosta ja susisymbolia paidoissaan kantanut vierasjoukkue siirtyi jo kahdesti johtoon JJK:n hakiessa vielä tuntumaa vastustajaansa. Jälleen täysi tupa Harjulla sai kuitenkin ihastella varsinaista taidonnäytettä kun Tamás Gruborovics teki hattutempun balkanilaisten verkkoihin ja jännittävä ratkaisu siirtyi Montenegron pääkaupungissa Podgoricassa.

JJK:n ja Keski-Suomen jalkapallohistorian ensimmäinen eurotaival sai kuitenkin lopun kun tasaisen ottelun 82. minuutilla FK Zeta teki vastahyökkäyksestä maalin ja meni jatkoon vierasmaalisäännön turvin. Euro-ottelut jättivät koko seuraan ja yhteisöön lähtemättömän vaikutuksen ja Harjun hienoa tunnelmaa sopii muistella vielä pitkään.

Dramaattinen juhlavuosi

Eero Markkanen ja Benno Hanslian juhlivat maalia Harjulla

Hankalaan vuoteen mahtui tietysti valonpilkahduksiakin mm. Eero Markkasen paluun muodossa

Kaudella 2013 JJK:n oli tarkoitus juhlistaa jyväskyläläisen seurajalkapalloilun 90-vuotista taivalta. Kauteen lähdettiin maltilla mutta hyvällä vireellä, sillä joukkue pelasi läpi talven erittäin yhtenäisesti, kaataen liigacupissa mm. HJK:n ja taistellen tiensä aina finaaliin asti. Omat kasvatit Eero Markkanen, Benno Hanslian ja Topi Järvinen etunenässä olivat kasvaneet isoiksi lupauksiksi liigatasolla ja kun vaihtuvuus joukkueessa oli yhä ollut pientä, kokeneen rungon uskottiin kantavan ainakin viiden parhaan joukkoon.

Juhlavuodesta tuli kuitenkin varsinainen via dolorosa jo heti ensimmäisistä kierroksista lähtien. Kolossaalinen kärkipelaaja Markkanen oli kantanut isoa vastuuta maalinteosta, mutta jo ensimmäisessä pelissä tullut loukkaantuminen iski oman varjonsa kauteen ja piti Eeron pitkään telakalla. Usea kokenut pelaaja pelasi enemmän tai vähemmän puolikuntoisena läpi kauden ja kun rouva fortunakaan ei suonut päivänvaloa kettuleiriin, löytyi seura sarjataulukon pohjilta jo Juhannuksen jälkeen.

Puolivälissä kautta kotitasapeli RoPSia vastaan ajoikin JJK:n tekemään historiansa toisen kesken kauden tapahtuneen valmentajanvaihdoksen ja apuvalmentajana tähän asti edelliskauden jälkeen nappulakengät naulaan ripustanut Juha Pasoja otti vetovastuun valmennusportaassa. Avuksi ”Pasolle” tuli tuttu kasvo Ville Priha, joka oli kuluineina vuosina poissa JJK:n peräsimestä imenyt itseensä lisää valmennusoppia ja ottanut myös vetovastuun JJK:n junioritoiminnan valmennuksesta ja kehittämisestä.

Valmentajavaihdos piristikin Kettujen otteita ja heti seuraavassa kotiotteluissa kaatui sarjakärki FC Honka. Piristysruiske jäi kuitenkin kovin lyhyeksi, ja kauden päätteeksi JJK oli sarjataulukon viimeisenä. Ja jos pallo ei pomppinut kentällä, ei se pomppinut myöskään taustalla talousasioissa, sillä seura joutui heinäkuun alussa tekemään julkisen hätähuudon Emme anna sen päättyä -kampanjan merkeissä. Keskisuomalainen urheiluyhteisö vastasikin suureen hätään upeasti ja JJK keräsi yli 90 000 euroa myymällä mm. kampanjatarroja, pelastaen näin seuran jopa koko edustustoiminnan päättymiseltä.

Kohti vakaampaa ja vahvempaa tulevaisuutta

Kun JJK:n toimitusjohtajana koko liigataipaleen ajan toiminut Joni Vesalainen siirtyi toisiin tehtäviin keväällä 2013 ja iso osa lähes kolme vuotta samana pysyneen pelaajarungon sopimuksista päättyi kauteen 2013, JJK:lla on nyt mahtava mahdollisuus rakentaa seuran toimintaa kokonaan uusiksi entistä vakaammalle ja vahvemmalle pohjalle.

Monet tärkeistä peruskivistä ovatkin jo hyvällä mallilla: jalkapalloyhteisö Keski-Suomessa voi paremmin kuin koskaan ja JJK:n oma junioritoiminta on kehittynyt aimo harppauksin viimeisinä vuosina – tästä todisteena niin JJK-kasvattien suuri määrä korkeimmilla sarjatasoilla kuin kymmenet esiintymiset nuorten maajoukkueissakin. Yleisö ja kannattajat ovat omalla toiminnallaan todistaneet että edustustason jalkapallolle on maakunnassa suuri tilaus ja yhteistyökumppanit uskovat aidosti Suomen harrastetuimman ja maailman suosituimman urheilulajin mahdollisuuksin myös Keski-Suomessa.

Uuden JJK:n perusarvot paikallisuus, vastuullisuus ja rakkaus on esitelty tarkemmin seuramme esittelysivulla. Tervetuloa mukaan tekemään tulevaisuutta!

Takaisin ylös

Nykymuotoisen JJK:n sarjataso, sijoitus ja päävalmentaja vuodesta 1993 eteepäin

KausiSarjatasoSijoitusPäävalmentaja
1993Kolmonen1.Kai Hakulinen
1994Kakkonen5.Markku Kekäläinen & Ilkka Hyvärinen
1995Kakkonen2.Markku Kekäläinen
1996Ykkönen6.Markku Kekäläinen
1997Ykkönen6.Esa Kuusisto
1998Ykkönen10.Boguslav Hajdas
1999Kakkonen4.Juha-Pekka Nuutinen
2000Kakkonen4.Heikki Nurmi
2001Kakkonen8.Matti Lahtinen
2002Kakkonen3.Matti Lahtinen
2003Kakkonen4.Ari Kautto
2004Kakkonen1.Ari Kautto
2005Kakkonen7.Ari Kautto / Markku Kekäläinen
2006Kakkonen1.Ville Priha
2007Ykkönen3.Ville Priha
2008Ykkönen1.Ville Priha
2009Veikkausliiga13.Ville Priha
2010Veikkausliiga13.Kari Martonen
2011Veikkausliiga3.Kari Martonen
2012Veikkausliiga9.Kari Martonen
2013Veikkausliiga12.Kari Martonen / Juha Pasoja
2014Ykkönen7.Juha Pasoja
2015Ykkönen4.Juha Pasoja

JJK:n tehdyt ja päästetyt maalit Veikkausliigassa 2009-2013

KausiTehdyt maalitPäästetyt maalitMaaliero
200925 (0,96 per ottelu)52 (2 per ottelu)-27
201034 (1,3)41 (1,57)-7
201160 (1,81)48 (1,45)+12
201254 (1,63)65 (1,96)-11
201327 (0,81)64 (1,93)-37

 

JJK:n parhaat maalintekijät  Veikkausliigassa 2009-2013

KausiParas maalintekijä (maalimäärä)
2009Nam Ik-Kyung (8)
2010Tommi Kari (9)
2011Tamás Gruborocis (16)
2012Tamás Gruborocis (12)
2013Antto Hilska (5)